Nasa, IBM ja Drag’n'Drop

James Webb on NASAn suunnittelema Hubblen työn jatkaja, eli kiertoradalle lennätettävä avaruusteleskooppi.

Avaruusteleskoopit kaipaavat tietenkin softaa pyöriäkseen, ja tämän softan teon NASA on uskonut IBM-nimiselle pikkuiselle IT-narikalle. IBM on ottanut homman tosissaan, ja pistänyt uusimmat teknologiat peliin. Ote CRN:n julkaisemasta aihetta käsitelleestä uutisesta:

IBM announced Friday that its Rational Rose Real-Time modeling software is being used throughout the project to link the work of more than 50 developers from various agencies.
IBM’s software is a Unified Modeling Language (UML) tool for visually modeling software artifacts and creating blueprints for complex development projects. As developers create their assigned pieces of the new telescope’s software systems, the project’s leaders can drag-and-drop component code into the master project.

Tämä kuulostaa hauskalta. Kooderit koodaavat, ja managerit raahailevat ja tiputtelevat koodikomponentit paikoilleen: "Hmm, tähän tarvitaan teleskoopin zoomaus-funkkaria, tähän tilt ja pan, tähän splash screen, mitenkäs tää komponentti toimii…" CRN:n uutinen jatkuu:

An IBM spokesman said the Webb telescope project marks the first time he’s aware of that NASA, a frequent IBM client, has used Rational Rose Real-Time software.

Onko ihan fiksua käyttää ensimmäistä kertaa jotain uutta ja hienoa UML-työkalua avaruusteleskoopin ohjelmiston toteutukseen? Vehje on kuitenkin sen verran kaukana, ettei kukaan Maan pinnalta yletä reset-nappulaa painamaan. Ja oikeastiko tämä IBM:n megamahtava uusi työkalu generoi koodia, jota voidaan käyttää niinkin äärimmäisessä laitteessa kuin kiertoradalle ammuttavassa teleskoopissa? Epäilen vahvasti asiaa.

Epäileviä tuomaita kuten minua lohduttavat analyytikot kuten Embedded Market Forecasters -yhtiön UML-evankelista Jerry Krasner. Digitoday lainaa heppua:

"Lähestymistapa ei kuitenkaan ole vielä yleisesti käytössä, sillä monet ohjelmoijat eivät käytä metodia."

Niinhän se on, että ei ole yleisesti käytössä, jos monet eivät käytä. Krasnerin puolustukseksi (ja suomentajien mollaamiseksi) sanottakoon, että Krasnerin sanoman ydin on hieman kadonnut käännösvaiheessa. Alunperin kaveri sanoi: 

"The approach is still not routinely used because most programmers have not adjusted their methods."

Eli tarkempi suomennos olisi: "Lähestymistapa ei ole vielä yleisesti käytössä, sillä ohjelmoijat eivät ole vielä muuttaneet toimintatapojaan lähestymistavan edellyttämällä tavalla." Tämän uskoo jo helpommin, ja lauseessa on jotain järkeäkin. Silti epäilys jää kytemään. Onko generoitu koodi, vaikka sitten IBM:n huipputuotteen generoima, ikinä tarpeeksi hyvää? Tuoko se koskaan kustannussäästöjä, onko se helpommin debugattavaa tai ylläpidettävää? Kokemukseni ja tietoni eivät riitä vastausta antamaan, mutta se tosiseikka, että UML on ollut otsikoissa jo vuodesta 1997, eikä sekään mikään hopealuoti ole ollut, antaa jotain osviittaa.

Tätä C++ koodikomponenttien ja niitä yhdistävän UML-työkalun yhteenlaskettua koodimassaa tulee suunnitelmien mukaan olemaan n. 200 000 riviä – arvuuttelen, että tästä suurin osa on generoitua. Työkalun on oltava todella hyvässä tikissä, jotta koodista tulee ylläpidettävää. Ja sitten, onko työkalunkaan koodi kenenkään hallussa? Tasoja ja mahdollisuuksia vetää homma pieleen on monia, liian monia.

Peloistani huolimatta toivon, että IBM ja NASA onnistuvat ja James Webb pysyy kiertoradalla vähintään yhtä kauan ja laajentaa kosmostajuntaamme vähintään yhtä dramaattisesti kuin uljas edeltäjänsä Hubble!