Huomiseen lykkäämisen jalo taito

by Nimrod

Miksi tehdä tänään mitään, kun huomennakin ehtii? Määräaikaan on vielä monta viikkoa. Ehtiihän sitä. Paska duuni, teen sitten kun kerkiän, ja mitä minä koko hommasta edes hyödyn. Näitä kysymyksiä ja ajatuksia pyörittelee jokainen palkkatyöläinen joka päivä.

Nyt tämä ihmisluonteen ikiaikainen kirous ja siunaus on kuvattu yksinkertaisena matemaattisena kaavana:

E x V
U = ——
I x D

Yhtälö antaa U:n eli tahtotilan tehtävän suorittamiseen. E on onnistumisen todennäköisyys tehtävän suorittajan mielestä (pätevyys); V on tehtävän loppuunsuorittamisen arvo (raha, arvosana, ylennys); I on tehtävään käytettävissä oleva aika (deadlinen läheisyys) ja D on tehtävän suorittajan henkilökohtainen alttius myöhästelyyn (houkuttaako YouTube enemmän kuin MS Word).

Yksinkertaistettuna asenne paranee sen mukaan, mitä todennäköisempää menestyminen, eli mitä pätevämpi on hommaa tekemään, mitä suurempi palkkio on luvassa, ja mitä vähemmän aikaa on käytettävissä. Oma henkilökohtainen alttius ja työympäristön ärsykkeet heitetään vielä soppaan mukaan.

Yhtälö sinänsä vaikuttaa täysin maalaisjärkiseltä, mutta suuria kansanjoukkoja (kuten työikäistä väestöä eri maissa) analysoitaessa tällaiset yhtälöt ovat tärkeitä. Pienellä ajatustyöllä kaavasta voidaan suoraan arvioida, miksi esimerkiksi nousevissa talouksissa kuten Intiassa ja Kiinassa ihmiset ovat järjettömän ahkeria verrattuna pulskistuvaan Länsi-Eurooppaan.

Omaa laiskuuttaan voi arvioida monin testein, mm. Discovery Channelin sivuilla. Bloginpitäjä valehteli hiukan, ja sai arvosanakseen 50/100.

Lisää tietoa ja perinpohjaisempi, lähes virallinen testi, ovat saatavilla Procrastination Centerin sivuilta. Testin teossa menee noin 20 minuuttia, joka on sekin sitten kätevästi pois työnteosta.