Humpuukia vastaan

Sense About Science on brittiläinen tieteenä esitettyä humpuukia vastaan taisteleva järjestö.

Järjestön viimeisin tempaus on julkkiksille suunnattu kaksisivuinen esite (pdf), jossa mm. Madonnalle, Jamie Oliverille ja Heather Mills McCartneylle (Paulin ex-vaimo) kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi, kuinka heidän ajamilla asioilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Esitteessä kumotaan mm. väitteet rokotusten haitallisuudesta, maidon lihottavuudesta sekä siementen syönnin hyödyllisyydestä (huoh).

On hienoa, että tiedemiehet vihdoinkin tehostavat taisteluaan humpuukia vastaan myös sellaisilla keinoilla, jotka toivottavasti saavat tuulta purjeisiin myös tavallisen kansan keskuudessa. Ikävää sen sijaan on, että tällaiset toimet ovat tarpeen.

Mikä siinä on, että ihmiset ottavat mitä ihmeellisimpiä asioita täytenä totena? Miksi tosiasioiden ja totuuden arvostaminen on pois muodista? Astun nyt vaarallisille vesille yrittäessäni sekoittaa filosofiaa tähän (josta en mitään ymmärrä), mutta Francis Wheenin kirja "How Mumbo-Jumbo Conquered the World" esittää erään teorian: Postmodernismin, poststrukturalismin ja dekonstruktion nousun 1950- ja 1960-luvuilla.

Todella karkeasti raiskattuna ja kapeasti katsottuna kyseessä on siis idea siitä, että totuus on kirjoitettava aina lainausmerkkeihin, koska mitään totuutta ei ole olemassakaan. Tai vaihtoehtoisesti totuus on aina tulkittavissa uudelleen ja uudelleen. Ei tarvitse enää muuta kuin osata kirjoittaa "tieteellisesti", lykätä mukaan paljon omituisia sanoja joiden paikkaa tekstissä voi muuttaa ilman, että merkitys (tai lähinnä merkityksettömyys) ei muutu. Ei tarvitse osata matematiikkaa, fysiikkaa, biologiaa tai olla mitään oikeaa tietoa siitä, kuinka maailma toimii. Nämä kovat tieteetkin ovat vain tekstejä, joita tulkitsemalla voimme luoda omat totuudet. Tämä filosofian koulusuunta on nyt levinnyt leviämistään tavallistenkin ihmisten elämään erilaisten lumelääkkeiden, gurujen ja "evankelistojen" kautta.

Minulla ei ole mitään uskallusta tietenkään väittää yhtään mitään siitä, onko oikeasti näin tai onko postmodernismin "tulkintani" edes sinnepäin oikein (vai olenko itse postmodernisti tässä jaaritellessani), mutta tällaisen koviin tieteisiin uskovan ja todistelun voimaan luottavan korviin teoria tuntuu järkeenkäyvältä.

Yksi esimerkki nykyisestä oppimattomuudesta ja piittamattomuudesta siitä, miten maailma oikeasti toimii, on joka vuosi toistuvat väittelyt "lentokone liukuhihnalla" -probleemasta. Kaikki ovat mielestään täysin oikeassa, mutta väitteiden takana ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten todellinen maailma toimii, siitä, mikä on totuus fyysisestä ilmiöstä. Tietenkin lentokone lähtee lentoon, tietenkään se ei lähde… mikä on oikein? Postmodernistin mielestä mikä vain. Ota lisää siemeniä.

PS: Postmodernismia täytyy opetella lisää, jotta voin asiantuntevampaa diskurssia asiasta käydä, onneksi opiskelu käy kätevästi tällä postmodernismigeneraattorilla.