Elämää eksoplaneetalla

Eurooppalaiset tiedemiehet löysivät hiljattain jälleen uuden lähes maankaltaisen planeetan n. 20 valovuoden päästä omasta aurinkokunnastamme.

Planeetan arvioitu lämpötila on n. 0-40 celsiusastetta, eli mahdollinen vesi olisi planeetan pinnalla nestemäisessä muodossa, mikä on edellytys elämälle kuten me sen tunnemme. Taivaankappale kiertää tähteään erittäin lähellä, sillä planeetan "vuosi" eli kiertoaika aurinkonsa, Gliese 581:n, ympäri on vain noin 13 päivää. Lisäksi nyt löydetyn planeetan ja keskustähden välissä kiertää Neptunuksen kokoluokan (n. 15 Maan massaa) kaasuplaneetta, jonka kiertoaika on vain neljä päivää. Kauempana tähdestä on uumoiltu olevan vielä kolmannenkin planeetan, jonka kiertoaika olisi n. 84 päivää. Tämän planeetan massa on laskelmien mukaan n. 8 kertaa Maapallon massan suuruinen.

Tiedemiehiä ja mediaakin on tähän asti kiinnostanut lähinnä fakta, että planeetta kiertää tähteään alueella, joka mahdollistaa nestemäisen veden esiintymisen planeetan pinnalla. Tämän lisäksi mielenkiintoista olisi mielestäni spekuloida planeetan vuodenajoilla, auringonnousuilla ja muilla planetaarisilla ilmiöillä. Ilmeisesti pyörähdysaikaa ei pystytä kovin helposti laskemaan, joten yön ja päivän vaihteluista ei ole tarkkaa tietoa. Luulisi kuitenkin, että erittäin lähellä kiertävän Neptunuksen kokoisen planeetan vaikutus olisi planeetan yön ja päivän vaihteluihinkin melkoinen, vaikkakin keskustähden valovoima ei omalle Auringollemme pärjääkään. Ja minkälaiset ovatkaan vuorovedet planeetalla, jonka ympäristöön vaikuttavat epäilemättä valtavasti suuremmat painovoiman vaihtelut kuin omaan planeettaamme? Kun näihin vielä lisätään mielettömät auringonnousut (taivaalla näkyvä aurinko on n. 10 kertaa leveämpi kuin Maassa), saadaan aikaan melkoinen paikka asua ja elää!

Olen monia tieteiskirjoja lukenut, mutta on pakko myöntää, että tämä uutinen sai minut paljon innostuneemmaksi sci-fi-arvuuttelusta kuin mitkään kirjat tai muut spekulatiiviset pätkät. En heti saa edes mieleeni opusta, jossa olisi juuri tämän tyyppisellä elämää (jopa älyllistä) ylläpitävällä planeettajärjestelmällä spekuloitu. Joku kansantajuistava tähtitieteilijä (esimerkiksi Tuorlan observatorion johtaja Esko Valtaoja tai tähtitieteestä kirjoittava toimittaja ja dosentti Leena Tähtinen) voisi spekuloida oikein kunnolla elämästä tällaisessa paikassa, ja antaa Photoshoppia osaavalle graafikolle ohjeet kuvittaa juttu viimeisen päälle näyttäväksi. Onneksi kyseessä on verran iso paukku, että varmasti seuraavissa Tiede- ja Tieteen Kuvalehti -lehtien numeroissa saamme näitä juttuja ahmia.

Avaruusmatkailijat ja matkojen suunnittelijat ovat varmasti jo merkanneet ruksilla Gliese 581:n. Harmi, kun en taida elää niin pitkään, että näkisin tähtienvälisen luotaimen matkaanlähdön. Siihen kuitenkin uskon, että lähivuosina löydetään planeettoja, joilla todetaan vettä todella esiintyvän. Tämän jälkeen Maapallon ja elämän ainutlaatuisuus täällä on viimeinkin heitettävä romukoppaan, ja hyvä niin. Universumi on tarpeeksi iso paikka muillekin elämänmuodoille.