Category — Humpuuki

Jussi Ahlroth toteaa helmikuun alun Helsingin Sanomissa bloggailun olevan enää keski-ikäisten suosiossa. Pitääpä olla tarkkana, milloin itse saavutan keski-iän ja jatkan taas bloggailua.

Tässä testaan vain wordpressin uusia ominaisuuksia.

Ei paljon pisa-tulokset auta, jos valtakunnan johtavassa puheenaiheportaalissa on tällaisia laskutoimituksia. Enää ei tarvitse ihmetellä toimittajien huonoja palkkojakaan – työnantaja voi mukavasti vedättää prosenttikorotuksissa oman mielensä mukaan.

Alaosa leikattu häveliäisyyssyistä pois. Kuvitelkaa itse.

Valioliigaa tällä kaudella vakuuttavan paskasti kahlannut Derbyn ylpeys County eli Pässit on saavuttamassa viimeinkin kauden päätepisteen. Plakkarissa on tällä hetkellä 11 pistettä, joka on Valioliigan historian huonoin tulos ikinä – ylivoimaisesti.

Viimeinen kotipelikin oli ja meni, ja sieltä tuntematon GettyImagesin kuvaaja otti oheisen mestarilaukauksen. Kuvateksti väittää, että kyseessä on Derbyn kannattajia, mutta kuvaa katsomalla mieleen tulee lähinnä Seuran omistaja, manageri ja hallituksen puheenjohtaja.

Tarkoitus ei ole mitenkään Derby Countya vähätellä. Onhan heillä 70-luvulta kaksi mestaruuttakin ja ovat sentään Englannin jalkapalloliigan perustajajäseniä. Liverpoolkin pääsi mukaan vasta vuosia myöhemmin. Derbyn faneille iso tunnustus huumorin muistamisesta tänä murheellisena kautena. Itse pilalle hemmoteltuna Liverpool-fanina kiukuttelen jokaisesta 1-0 voitostakin.

Yeay! Right on schedule!

Joiltakin softan julkaisu vaan onnistuu, mutta vielä ei tiedä, onko aihetta kehuihin. Edellisellä kerralla polku Feisty -> Gutsy -> Heron alpha aiheutti major meltdownin ja uudelleenasennukset. Nyt reitti on astetta helpompi; suhteellisen clean install Gutsysta pitäis saada Heroniksi. Hardware-puolella on koneessa kaikenlaista ongelmallista rautaa, joten ihan kaikki printterit, IR-vastaanottimet ja äänikortit eivät välttämättä heti toimi.

Ja kuinka ironista, että juuri tänään Helsingin huumepoliisi paljasti astetta kovemman heronin salakuljetusringin. Eikun se oli heroiini.

Erkon hömppä-tv-kanava JIM [dzi:m] halventaa härskillä tavalla feudaaliajan Japanin kunniakkaita salamurhaajataistelijasissejä, ninjoja.

Tämän legendaarisen taistelijaluokan kunniaksi luodun tv-sarjan “Ninja Warriorin” (Sasuke) suomenkieliseksi nimeksi on läiskäisty täysin uskomattomasti “Kahjot ninjat“.

Katsotaan vain, kuinka kahjolta JIMin vastaava tuottaja Ville Toivonen näyttää, kun ninjasoturit kostavat häpäisijöilleen!

Rock Band USA:ssa: 148 dollaria.

Rock Band Euroopassa: 196 euroa. (peli ja instrumentit myydään erikseen)

Tämän päivän kurssin mukaan 148 dollaria on 93 euroa. Tai toisinpäin, 196 euroa on 312 dollaria!

Tällaista totaalisen härskiä hintavedätystä ei voi hyväksyä, vaikka kuinka pelin tekijät yrittävät hintaa puolustella. Kyse ei todellakaan ole siitä, etteikö Rock Band olisi uusi ja erilainen pelikokemus, vaan siitä, että pelin tekijä Harmonix ja julkaisijat EA ja MTV Games yrittävät Euroopassa riistää täysin samasta Kiinassa kolmella dollarilla tuotetusta muovirihkamasta yli kaksinkertaista hintaa!

Rock Band saa jäädä hyllyyn. Herran jestas, tuolla hinnallahan saa jo oikean instrumentin, jonka soittelu on varmasti hauskempaa kuin Rock Band -pelleily.

PS: tulen toki koittamaan, jos joku kavereista pelin ostaa.

Itänaapurimme princeps Vladimir Putin näyttää suomalaisille harrastelijoille, miten homma pitää hoitaa:

1. dumppaa vanha vähin äänin
2. speksaa uuden kumppanin ominaisuudet; pistä listalle ihan kaikki mitä tulee mieleen, älä kainostele (esimerkiksi 24-vuotias rytmisen kilpavoimistelun olympiavoittaja vois olla kiva)
3. ota omasi eleettömästi kuin judoka
4. profit!!

Ei siis puberteettisia tekstareita julkisuudenkipeille tanssijattarille eikä säälittävää nettivonkausta vaan suoraviivaista ja laadukasta toimintaa.

Kyllä nyt Ikeä mahtaa harmittaa, ja Kremlissä lienee ruuhkaa. Luulisi, että ainakin Silvio haluaa pikimiten käydä tarkistamassa uuden parisuhteen tilan. Ja eiköhän Stubbkin jo Moskovan junaan lippuja varaile…

Matti Vanhasen mahtavat tekstiviestit ovat vihdoinkin julkisuudessa. Eihän näistä kannattaisi kirjoitella, mutta kun tilanne on vaan niin herkullisen absurdi.

Kun aamulla kuulin, että joku tuikituntematon ruotsinsuomalaisen pikkulehden toimittaja Seppo Isotalo on viestit julkistanut, ensimmäisenä tuntemuksena oli lähinnä lievä kiukku. Oliko nyt aivan pakko nämäkin vielä julkistaa – oli vaikea uskoa, että näillä Vanhasen sykintäviesteillä on minkäänlaista yhteiskunnallista merkitystä.

Myöhemmin päivällä tajusin, että ensinnäkään poliitikkojen korkeat palkat eivät enää tulekaan pelkästään suuren vastuun takia, vaan palkkioilla kompensoidaan myös naurunalaiseksi joutumista ja yksityisyytensä menettämistä. Viestit luettuani olinkin lähinnä huvittunut. Ei Vanhasen teksti aivan yhtä railakasta ollut kuin Prinssi Charlesin “haluaisin olla tamponi sisälläsi” -lässytykset Camillalle, mutta samaa noloa tasoa lähestyttiin.

Toisekseen oli mukava huomata, että Matti Vanhanen on sittenkin mies. Raukka pieni miespolo ja juuri niin mielikuvitukseton ja todellisuudesta irrallaan kuin julkisesta esiintymisestä on voinut päätelläkin, mutta on hän sentään joskus yrittänyt jotain tunteakin.

Ja kolmanneksi: onhan Vanhanen sen verran pässinpää-pääministeri ollut, että pienikin kiusa on hyvästä. Ja jos kävisi niin onnellisesti, että Vanhanen tämän prosessin päätteeksi jostain syystä päättäisi erota, olen valmis myöntämään muutamankin Pro Finlandia -mitalin tällä Isotalo-tyypille.

Oman etunsa tähden suosittelisin Matille nyt vain tiukkaa “turpa kiinni” -doktriinia. Kommentoimalla tätä tuoreinta käännettä pääministeri menettää viimeisetkin rippeet arvovallastaan. Odottelen vain, uskaltavatko esimerkiksi Tabermann tai Veltto huutaa eduskunnan täysistunnossa “nati nati” tai muita vastaavia kiusallisia heittoja. No, ehkä se olisi  jo turhan kohtuutonta työpaikkakiusaamista. NOT.

(ja lopuksi: oikeastihan Vanhasen viestit olivat aivan järkyttävää luettavaa! Okei, SMS:t kirjoitetaan kiireessä ja kiihkossa, mutta silti: ei yhtään välimerkkiä!? Ei kyllä omalla kohdalla tulisi suhteesta yhtään mitään, jos viestit olisivat tuollaista käsittämätöntä siansaksasoopaa. “Ranskassa yhä aurinko paistaa tää päivä meni hyvin”. Huhhuh… toivottavasti välimerkit olivat kadonneet vain kuulustelupöytäkirjoista ja alkuperäisissä olisi sentään joku tolkku ollut. Muuten olen tosissani huolestunut pääministerin älykkyyden tasosta ja hänen asettamastaan esimerkistä äidinkielemme kunnioittamisen suhteen. Nykyiselle älykkään oloiselle heilalleen Matti tuskin tuollaista skeidaa kehtaa näpyttää. Ikelläkin olivat sentään välimerkit hallussa.)

Vanhoihin valokuviin tulee aina rutkasti lisätenhoa, jos kuvat ovat värifilmille kuvattuja. Vanhoihin aikoihin yhdistää niin ilmiselvästi mustavalkoisuuden, että yhtäkkinen värikylläisyys luo omituisen epätodellisen ja mystisen fiiliksen kuviin.

Tätä mystistä fiilistä tarjoaa nyt Yhdysvaltain Kongressin Kirjasto, joka on siirtänyt kopioinut Flickriin (miten hitossa “flickr” taipuu suomen kielellä) omista varastoistaan parisataa tuhatta kuvaa, joista osa on myös uljaita värikuvia.

Värifilmi 1930-luvun Amerikassa maksoi palkkatasoon nähden luultavasti huimaavia summia. Jotain hohtoa valokuvaukseen toi eittämättä se tosiseikka, että jokainen räpsäys maksoi päivän palkan. Vähän kuin 15 vuotta sitten tyhjä cd-aihio maksoi 50 mk. Levynpoltto oli harras tilaisuus.

(PS: windows/mac-ympäristöissä kuvat kannattaa selailla PicLensillä. Missä Linux-versio, mur!)

Maailman hiljaisin paikka on Orfield Labsin kaiuton huone.

Kuvauksen perusteella varsin mielenkiintoinen paikka; muutaman minuutin oleskelun jälkeen huomio alkaa kiinnittymään viimeisiin jäljelle jääneisiin ääniin: sydämenlyönteihin, suolistosolinoihin ja -kurinoihin, korvien huminaan. Huoneessa oleskelu paljastaa armotta riippuvuutemme kuuloaistista. Voisikohan kokemusta verrata yhtäkkiseen kuuroutumiseen?

Paikan pomo Steve Orfield paljasti myös yhä käynnissä olevan vedonlyönnin: kestä 45 minuuttia huoneessa valot poissa, ja voitat keissin kaljaa:

He said they have an ongoing bet for a case of beer regarding the chamber. If someone can last 45 minutes in there by themselves with the lights off, then they get a case of beer. If I remember correctly no one has been able to make it past a half-hour yet.

Kotibudjetilla voisin järjestää samantyylisen vedon: kestä 45 minuuttia pimeässä huoneessa. Huone tosin ei ole äänetön vaan kaiuttimista pauhaavat MAMBAn suurimmat hitit.