Posts from — December 2006

Vanha vuosi päättyy ja uusi alkaa, nyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1937 ilman Saddam Hussein Abd al-Majid al-Tikritia. Saddam, USAn kätyri, Bagdadin leijona siis hirtettiin eilen.

Itse hirttäjäisistä ei (valitettavasti?) vielä ole kovin hyvää kuvaa saatavilla, mutta kai se on pakko uskoa, että Saddam siinä oikeasti kohtaa loppunsa. Oliko kuolemantuomio ja sen täytäntöönpano sitten hyvä vai huono idea? Salon.com:ssa Juan Colen mielipide.

Saddam oli kuitenkin eittämättä 20. vuosisadan ja vähän alusta tämän nykyisenkin suurimpia valtiomiehiä. Adjektiivi "suuri" on tässä arvoneutraalissa käytössä. Tämän kunniaksi keräsin Video-sivulle pienen kokoelman Saddam-videoita. Legendaarisin on tietenkin Baath-puolueen kokous 22. heinäkuuta 1979, kuusi päivää Saddamin lopullisen valtaannousun jälkeen. Sikaria poltteleva Saddam myhäilee, kun kätyri lukee 68 petturin nimet, ja nämä petturit kannetaan ulos kokouksesta "oikeudenkäyntiä" odottamaan. Perimätiedon mukaan lopulta 22 teloitettiin maanpetoksesta.

Kaksi muuta videota ovat Saddamin aikaisen Irakin television propagandapätkiä. Yksi, "Be Strong Baghdad", on palestiinalaisen taiteilijan kunnianosoitus tälle aikamme Nebukadnessarille.

EDIT: Nir Rosenin kirjoitus Saddamin teloituksesta, sisältäen lisäselvitystä liittyen teloitusajankohtaan sekä teloitusvideolla kuuluviin huutoihin ja muuhun keskusteluun.

EDIT2: Saddamin ja Baath-puolueen USA-kytköksistä on tehty mukava tiivistelmä (flash).

Osa amerikkalaisesta valtamediasta osaa myös arvostella Bushin toimia. Keith Olbermann on (MS)NBC:n toimittaja, jonka monologit ovat jotain, mitä Suomessakin soisi kuulevansa suomalaisten päättäjien toimista.

Kansaa edustavan Nimrodin WWW-sivuilla kävi 30.12. 2006 yhdeksässadaskahdeksaskymmeneskolmas (983.) kävijä.

Kävijälaskenta käynnistyi 6.8.2006, kun ensimmäiset osumat tälle domainille näkivät päivänvalon. Sivut avattiin samaan aikaan ei minkäänlaista keskustelua herättäneen triops-istutuksen kanssa, minkä seurauksena hakusana "triops" on tähän astisessa kronologisessa todellisuudessa ollut syynä kuuteen nimrod.fi-vierailuun. (kiitos ja es tut mir leid)

Ahkerimmin on luettu sivuston indeksisivua, ehkä sen vuoksi että se tulee ensimmäisenä väistämättä vastaan. Blogilista.fi:n pitäämän tilaajalistan mukaan Nimrodin blogi on tällä hetkellä Suomen 6156. suosituin. Muita suosittuja teemoja ovat indeksisivun ohella olleet selaimen back- ja exit-nappulat.

Viime viikkoina sivuilla on ollut päivittäin noin 53 kävijää 13 eri osoitteesta.

Nimrodin sivuilla VOI kommentoida kaikkia tekstejä ilman ennakkosensuuria. Jos ennakkosensuuriksi ei lasketa kaikkien viestien moderointia.

Erityisen surullinen olen sivuille kirjoitettujen kommenttien surkean pienestä määrästä, sivujen ylläpitäjä Attila Nimrod sanoo. Pään sisäiset äänet ja hyvänpäivän tutut varoittelivat, että kommentteja ei vaan tule. Tähän päivään mennessä kommentteja on tullut suurin piirtein sama määrä kuin artikkeleitakin, mutta suurin osa kommenteistakin on omiani, Nimrod tilittää. Perhana, jos kaikki saunanlauteilla ja baarissa saamani kommentit tulisivat joskus blogiin, löisin laudalta Gandhinkin – ainakin pesäpallossa, Nimrod avautuu.

Miksi tätä sitten vieläkin jatkaa, jo viidettä kuukautta? Egoismi, narsismi, oman tyhmyyden naamiointi pitkien lauseiden taakse, siinä ne suurimmat syyt. Ja jonain kauniina päivänä – jostain tällaisesta voi olla jopa ylpeä. Ainakin tämä estää kaikenlaiset valtakunnalliset luottamustoimet, kuten Jari Vilénin uran esti hänen copy-pastetettu gradunsa. Eikun…

Oikeasti blogilista.fi:n kautta tämän blogin on tilannut yksi ihminen. (ilmoittautukoon heti!). Seitsemän päivän aikana listan kautta 19 lukijaa! Ylistys!

Inspis: Miljoonas kävijä

Muistaako kukaan ala-asteen uskonnontunteja? Vanha Testamentti, vedenpaisumus, Baabelin torni, Kymmenen käskyä. Uusi Testamentti, vesi viiniksi, Lasarus kuolleista, uskontunnustus, vuorisaarna, lähetyskäsky, apostolien teot ja Ilmestyskirjan pedot. 

Hyvin usein nämä raamatulliset "totuudet" iskettiin pienten ekaluokkalaisten aivoihin uskovaisen opettajan johdattamana. Itselle on jäänyt elävästi mieleen oman ala-asteeni uskonnon-, historian-, maantiedon ja biologian opettajan opetukset mm. ateistisen Neuvostoliiton lipun heraldiikasta: Sirpillä kaula katki, vasaralla pää tohjoksi ja sittenpä sitä ei näekään enää kuin tähtiä. Toinen anekdootti liittyy tapaukseen, kun kellariluokan ovi aukesi yhtäkkiä itsestään. Opettaja nostaa kätensä kohti taivasta (kattoa), ja toivottaa Pyhän Hengen tervetulleeksi siunaamaan oppitunnin. Hetken päästä luokkaan tallusti kolme remonttimiestä; me oppilaat jäimme arvailemaan, oliko tässä se paljon puhuttu pyhä kolminaisuus.

Kouluiässä imemme tiedostamatta kaikki ne perusperiaatteet, joilla elämää elämme. Opettaja on auktoriteetti, hän opettaa: varpunen on pikkulintu, 2+2 on 4, Venäjänmaa on mahtava ja Jeesus kuoli ristillä ja nousi kuolleista.

Kohta alkaa olla jo kiire saada tunnustuksellisuus kitkettyä koululaitoksesta pois. Ei tarvita suurtakaan ajatusleikkiä, kun huomataan nykyisen meiningin, jossa mm. USA:ssa katolisten lapset käyvät katolista koulua, juutalaisten lapset juutalaista koulua, muslimit islamilaisia kouluja ja protestanttisten kirkkojen jäsenet omia koulujaan, aiheuttavan myöhemmin elämässä eteen tulevat ennakkoluulot. Jos on pienestä pitäen kuunnellut "Jumalan sanaa", on aika helppo vastoinkäymisten tullessa vastaan syyttää ongelmistaan vääräuskoisia – ja vastapuoli tuntee samoin.

Suunnilleen tätä asiaa tuo esiin Richard Dawkins kirjassaan "God Delusion". Olen pitkään pitänyt Dawkinsia ääriateistina, lähes yhtä pahana fundamentalistina kuin muslimimullahit , kristityt kirkonmiehet ja juutalaisrabbit. Kun kirjaa ei kuitenkaan jaksa kukaan lukea, kannattaa tutustua miehen haastatteluun ja kaksiosaiseen sarjaan "The Root of All Evil" (Dawkins vastusti tätä nimeä), ensimmäinen osa on nimeltään "God Delusion" ja toinen osa "Virus of Faith". Dawkins on kieltämättä provosoija, mutta ohjelmat katsottuaan on pakko myöntää, että omat ajatukseni lähestyvät koko ajan Dawkinsin aivoituksia.

En ole pitkään aikaan nähnyt ala-asteen uskonnonkirjoja, enkä täten tiedä minkälaista tekstiä niissä nykyään on. Sen tiedän, että ala-asteissa on useita uskovaisia opettajia, jotka eivät käytä tilaisuutta käyttämättä ja opettavat uskontoa nimenomaan tunnustuksellisella otteella.

Suomen luterilaisen valtionkirkon ote on tietenkin tiukka, ja suomalaiseen yhteiskuntaan luterilaisuus kuuluu lähes erottomattomana osana – varsinkin lasten osalta. Jos lapsi on kastettu, hän ei voi erota kirkosta omasta aloitteestaan, ei sitten millään. Ensimmäinen mahdollisuuskin tulee vasta 12-vuotiaana, jolloin vanhempien aloitteesta lapsi saa erota kirkosta tai liittyä kirkkoon. Tähän tarvitaan lapsen suostumus. 15 vuotta täytettyään lapsi voi jo erota omasta aloitteestaan, mutta tähän tarvitaan nyt puolestaan vanhempien suostumus!

No, eihän sitä äänestääkään saa vasta kuin 18-vuotiaana. Suomi ei taida kansalaisilleen täysin demokraattinen olla ennen täysi-ikäisyyden saavuttamista.  Ironista on, että luterilainen kirkko on ollut tässä täysi-ikäisyysdilemmassa edelläkävijä alentamalla kirkollisvaalien äänestysikärajan 16:een. Eli jos olet 16-vuotias, saat äänestää, mutta erota et voi.

Kirkon piirissä on lisäksi erittäin fiksuja johtohenkilöitä, jotka ymmärtävät kirkon nykyiset ongelmat, jotka useat kumpuavat juuri tästä "pakosta" kuulua kirkkoon ja sen aiheuttamaan apatiaan kirkkoa kohtaan. Yksi näistä fiksuista on Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka, joka esitelmässään varoittaakin kirkkoa nuorten mielten ja sydänten menettämisestä. Tässä onkin mielenkiintoinen dilemma. Kirkko on sinänsä oikealla asialla saarnatessaan anteeksiantoa, laupeutta ja kymmentä muuta kivaa. Myös kirkon ulkomaanapu ja muu kehitystyö on arvokasta. Miten vain saisi kirkon luopumaan tunnustuksellisuudesta? Hölmö kysymys. Saman tien voisi kysyä, miten saisi Britney Spearsin pois otsikoista.

Ilmoitin NimBlogin huvikseni blogilista-palveluun, sinne vaan tämäkin turhuus 7500:n muun blogin sekaan.

Blogilistan mukavin ominaisuus ja pistämätön ajantappokeino on "satunnainen blogi"-linkki. Kuten nimestäkin voi päätellä, linkistä aukeaa sattumanvaraisesti joku 7500:stä listatusta blogista. Lyhyen ja erittäin epätieteellisen empiirisen kokeilun jälkeen puolet blogeista on henkilökohtaista itsetilitystä, joskus erittäin rankkaakin sellaista ja toinen puoli neuletöitä. Ahdistusblogeista parhailta (pahimmilta) näyttivät nämä: "Mieletön kaipuu todellisuuteen", "Lost in Supermarket" ja "Turisti".

Olen tähän asti ollut asioista suhteellisen pihalla, enkä ollenkaan tajunnut, että jotkut vääntävät täyttä itsetuhomeininkiä julkiseen nettiin. Rankkaa touhua. Esimerkiksi yllämainittuja blogeja lukemalla ainakin minä opin samantien kaikenlaista uutta ihmisten ajatustenjuoksusta. Selvästi näkee, että blogikirjoittamisella on terapeuttinen vaikutus ja ahkerimmat ja suosituimmat blogienkirjoittelijat saavat sitä kautta uusia ystäviäkin. Blogosfääri on varmasti psykiatreille ja psykologeille mielenkiintoista materiaalia. Ehkä joku sittenkin kuulee huutosi blogosfäärissä…

NimBlog pysyy kyllä tavallisen tylsänä, ei tänne tunteiden likasankoa ole tarkoitus tyhjentää. Tästä menneestä päivästä voi tosin todeta, että krapula oli taas kamala, kiitos vaan T:lle känniääliöseurasta.

Joulusta on selvitty, ja uusia sotia ollaan jälleen aloittelemassa.

Tällä kertaa taistelutantereena on kartastoista tuttu Afrikan Sarvi, sotijoina alan veteraanit Etiopia, Somalia ja muodikkaana uutena pelurina islamistikapinalliset. Eiköhän tätäkin kahakkaa muutama kuukausi ihmetellä EU:n, YK:n ja amerikkalaisten sorvatessa sopivan ympäripyöreitä julkilausumia sodan lopettamiseksi. Toisena vaihtoehtona on tietenkin Somalian hallituksen ja Etiopian armeijan nopea voitto islamisteista ja uusi rauhallinen aikakausi tämän moniongelmaisen maailmankolkan vaiheissa. Pax Ethiopia, anyone?

Joulunvieton yleisen hengettömyyden lannistamana sain synkretistisen idean erilaisten joulunviettotapojen (tai lähinnä eri uskontojen joulun aikaan osuvien juhlallisuuksien) yhdistämisen. Esimerkiksi hindulaisten viisipäiväinen Pancha Ganapati sopisi mainiosti yhdistettäväksi Suomen olojen luterilaiseen joulunviettoon. Juhlallisuuksien aikana keskitytään harmonian, rakkauden ja ilon levittämiseen niin perheen, naapureiden, ystävien kuin liikekumppaneidenkin suuntaan. Sama ideahan on nähtävissä kristillisessäkin joulussa, mutta pieni näkökulman muutos ja uusien tapojen kokeilu voisi elävöittää tavallista himmeleihin ja ulkotuliin keskittyvää suomalaista tapaa.

Näitä muiden uskontojen tapoja voisi nostaa myös koulujuhlien aiheiksi. Tuloksena olisi varmasti mieleenpainuvia kokemuksia niin lapsille kuin vanhemmillekin, kun silkohapsi heilahtaisi koulusta kotiin kertoen, miten koko koulu oli harjoitellut hindulaista joulunviettoa, ja 22. päivän puurojuhlasta tulisi kerrankin hiukan erilainen kuin iänikuinen tipe-tipe-tip-tap. Tämän voisi ihan hyvin toteuttaa unohtamatta suomen kansan kulttuurihistoriaa hartaina luterilaisina.

Uskonnon koko ajan siirtyessä yleisestä yksityiseen esitänkin tässä nyt, että koulujen "uskonnonopetusta" jo ala-asteelta lähtien painotetaan ottamaan enemmän huomioon uskontojen yleinen levinnäisyys ja että opetuksesta karsitaan kaikkinainen tunnustuksellisuus pois. Jos vanhemmat haluavat lastensa oppivan ja ulkoa lausuvan kristillisen uskontunnustuksen, sille voidaan järjestää aika ja tila Kirkon tiloista varsinaisen kouluopetuksen jälkeen. Nämä ideat luultavasti edellyttävät valtion ja kirkon erottamista toisistaan ja kirkon vielä hoitamien asioiden (esim. hautausten käytännön järjestelyt) siirtäminen sekulaarisen valtiovallan piiriin, kuten köyhäinhoito ja kansanopetus aikoinaan siirrettiin.

PS: myönnän, että en ole täysin selvillä siitä, millaisia tavoitteita ala-asteen uskonnonopetuksella nykyään on. Sen tiedän, että elämänkatsomustieto on kaiketi mahdollista valita jo 1. luokalta lähtien.

EDIT: Tätä uskontoasiaa on nyt tullut jo toistettuakin tuossa ylempänä. Korjataan tähänkin sen verran, että lapsi ei voi valita ET:tä ilman vanhempiensa suostumusta ennen 17. syntymäpäiväänsä. Siviilihautajaiset on mahdollisuus varmistaa itselleen täältä.

YLEn kanavilla näkyvä Pressiklubi on Timo Harakasta huolimatta (tai juuri Harakan ansiosta?) hauskaa ja mielenkiintoista katsottavaa. Hauskuutta lisäävät erityisesti lähetysten suoruus ja joissakin lähetyksissä esiintyvä Imagen toimituspäällikkö ihq Anu Partanen. (kohtuullisen ilmetty Aimee Mann)

Edellisessä jaksossa (22.12) Osmo Soininvaara sementoi aina vain vahvemmaksi asemaansa Suomen älykkäimpänä ja viisaimpana poliitikkona ja Susan Kuronenkin onnistui antamaan itsestään tasapainoisen ja fiksun kuvan, mitä ei iltapäivälehtien lööppejä kursorisesti seuraamaalla olisi uskonut. Lisäksi jaksossa oli potpurri kuluneen syksyn parhaista paloista. Jakso on muutaman päivän kuluttua katsottavissa myös Pressiklubin arkistosta Realmedia-muodossa.

Mutta voi voi sentään. Pressiklubilla on myös keskustelupalsta ja valitettavan hiljainen sellainen. Palsta on varoittava esimerkki internetin harhapoluista ja etenkin heitteille jätetyistä keskustelufoorumeista. Nimittäin! Esimerkiksi aiheesta "Lordi – Ovatko suomalaiset hirviöitä?", on lähetetty viisi kommenttia, joista kolme on linkkejä internetin pornosaiteille, vieläpä varsin arveluttaville sellaisille, edes minä en kehdannut linkkejä klikata. Suosittelen Pressiklubille takapihansa spämmirikkaruohojen kitkentää tai vaihtoehtoisesti koko takapihan asfaltointia ennen seuraavaa mediakriittistä pläjäystä.

Pressiklubin tekijöiden onneksi laki sananvapaudesta joukkoviestimissä ei mennyt läpi Vanhasen hallituksen alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Muussa tapauksessa saattaisi lakimies kolkuttaa jo ovella. Demokratian esitaistelijan amerikkalaisen Fox-televisiokanavan mukaan jo pelkkä linkitys arveluttavaan materiaaliin on laitonta. Eli kohta myös Rajamäen Suomessa keskustelupalstallasi esiintyvä spämmilinkki lapsipornoon on sama asia kuin lapsipornon aktiivinen levitys. Tämä ystävällisenä vinkkinä kaikille ylläpitäjille.

PS: NimBlogin käyttämä spämmisuojaaja Akismet on blokannut tähän mennessä 148 spämmiksi luokiteltavaa kommenttia – suurin osa viagra- ja cialis-mainoksia.

Vuonna 1994 animaatioalan ammattilaiset äänestivät viisikymmentä kaikkien aikojen parasta animaatiopätkää.

Lista on nyt pulpahtanut uudelleen esiin Cityrag-blogin ansiokkaan toiminnan tuloksena, ja mahtavana bonuksena blogaajat ovat vaivojaan säästämättä kolunneet netistä lähes kaikki pätkät katsottaviksi. Lista kannattaa hyödyntää nopeasti, sillä videosaittien ylläpitäjät tietenkin poistavat pätkiä parhaansa mukaan.

Linkki listan kakkoseen, Duck Amuckiin, ainakin toimii vielä, ja on edelleen hauskin pätkä ikinä. Listan ykkönenkin, "What’s Opera, Doc" on katseltavissa täältä.

Laillisesti suurimman osan pätkistä saa itselleen hankkimalla Looney Toons -kokoelman (myös vol 2) sekä Disneyn Treasures-sarjan.

Kill the Wabbit!

Patenttiasiamiehen elämä ei aina ole pelkästään tylsää. Joskus työpöydälle voi lennähtää inspiroivia keksintökuvauksia, joiden toimintalogiikkaan asiamies tai -nainen perehtyy mielellään.

Kaikkien janoisten ja vähävaraisten suosikkisaitti "Kotitekoiset seksilelut piste com" listaa pimeän vuodenajan kunniaksi 10 parasta seksilelupatenttia, kuten puhuvan dildon ja anaaliorgasmimonitorin. Puhuvan dildon toki ymmärrän, mutta kuka h*lvetti tarvitsee anaaliorgasmimonitoria?? Itsestään epävarma kenties?

(tämäkin juttu boingboingista, ei jaksa nytkään mitään omaa keksiä)

Hyvä ystäväni, voimailija ja osa-aikamuusikko Kehno L.I. Tatsgamamo sai hiljattain yllättävää sekä hiukan hämmentävääkin postia.

Yllättävää oli postin formaatti; harvoin kehonrakennuspiirien sisällä nähty joulukortti. Hämmentävää oli kortin allekirjoitus, josta ei saanut selvää edes äiti Amma tai armeijan Viestikoelaitos.

On aika valjastaa NimBlogin laaja ja oppinut lukijakunta. Ohessa mystinen allekirjoitus sekä pieni vinkki: on syytä epäillä, että allekirjoittaja on joku nykyisistä kansanedustajistamme. Luettelo kansanedustajista täällä.

Aika vaikealta näyttää. Saavatkohan avustajatkin lähettää korttejaan eduskunnan leimalla?

Eduskunta sai juuri pakettiin vaalivuoden budjetin, ja kaikkihan muistavat, miten kansanedustajat niin oppositiossa kuin hallituspuolueissakin liputtivat yhdeksän hyvän ja kymmenen loistavan lupauksen puolesta.

Yksi lupauksista ja jopa virallisista aloitteista myös hallituspuolueen kansanedustajien taholta olivat korotukset opiskelijoiden opintotukeen ja tulorajoihin.

Tänään tiistaina oli päätösten aika, ja tuskin kukaan oikeasti yllättyi, kun SAKDP:n ja Maalaisliiton hallitusjuntta (pl. demareitten Marjaana Koskinen ja Esa Lahtela) päätti rajattomassa viisaudessaan olla nostamatta yhtään mitään seuraavalle vuodelle. Pahimpina takinkääntäjänä mainitsen Kepun Antti Kaikkosen, demareiden Susanna Rahkosen ja RKP:n Mikaela Nylanderin. (varoituksen sana: Antilla on kamalat Flash-sivut). Tanja Saarela sentään rehellisesti totesi jo pari kuukautta sitten, että opintorahaa ei aiota nostaa, piste.

Jatkossakaan opiskelijoiden asemaan tuskin on tulossa parannusta, koska suurteollisuusdemareiden puheenjohtaja Don Eero ei ole edes tietoinen edustamansa kansan oloista tai eduista. Olen muuten Olli Saarelan kanssa suunnilleen samaa mieltä Eeron herättämistä tunteista.

Eduskunnan tämänpäiväinen esitys oli muutenkin aika säälittävä. Ressukka-kansanedustajat joutuivat ankarasti keskittymään työhönsä, kun oli niin monta äänestystäkin, ja niinhän siinä kävi, että mm. Kaarina Dromberg äänesti vahingossa omaa esitystään vastaan. Vai olikohan vahinko – eihän kansa eduskuntaäänestyksiä seuraa, sehän riittää kun esiintyy julkisuudessa joviaalin aloitteensa kanssa, ja suosio on taas taattu seuraavissa vaaleissa. 

Huoh, ehkä en vain ymmärrä politiikkaa. Kaikkosen Anttihan se totesi, että aloitteita voi tehdä ja niitä voi megafonin kanssa eduskunnan portailta suureen ääneen julistaa, mutta neuvotteluissa wanhemmat valtiomiehet kuten omakotiasuja Vanhanen ja ammattiliittojyrä Heinäluoma sitten kertovat, että Antti-boy, äänestät hallituksen mukana tai itket ja äänestät hallituksen mukana. Tai Antti heitetään sietämättönä populistina ja reaalipolitiikkaa ymmärtämättömänä Perussuomalaisten ryhmään, ja sitten ei naurata enää ollenkaan. Perussuomalaisena ei pääsekään vanhempana ja väsyneempänä tekemään Vileneitä. Tai jos pääseekin, niin kukaan ei ole ainakaan järkkäämässä virkaa OECD:sta tai jonkun lämpimän maan suurlähetystöstä.

Tämä koko jupakka tekee helpoksi ensi vaaleissa äänestämisen. Hallituspuolueet out, Vasemmistoliitto Korhosen johdolla out, Perussuomalaishörhöt out, krisitllisdemokraatit ja kokkarit periaatteesta out, jäljelle jää…kuka arvaa?

PS: Äh, korjaus väitteeseeni, että mitään ei koroteta. korotetaanpas sittenkin; nimittäin ateriatukea 20 senttiä per ateria! Kai tämä on parempi kuin ei mitään?

EDIT: Yllä nimeltä mainitut demari- ja kepuedustajat Rahkonen ja Kaikkonen (Kaikkosen flässi-sivuille on mahdoton linkata järkevästi) tietenkin selittävät äänestyskäyttäytymistään parlamentarismin pelisäännöillä ja sillä, että "kaikkea ei voi saada". Näinhän se menee – budjettiäänestykset eivät ole ns. omantunnon kysymyksiä, joissa kansanedustajat saisivat äänestää oman mielipiteensä mukaisesti. Kun rahoja jaetaan, äänestetään kuten on yhteisesti kabinetissa sovittu (tai kuten Eero ja Matti yhteisesti sopivat).

Myönnetään, että on hiukan epäreilua syyttää niitä, jotka edes yrittävät, mutta kansan silmissä näiden aloitteen allekirjoittajien toiminta näyttäytyy silti kaksinaamaisena pisteidenkeruuna. Olihan hallituksen riveissä pari edustajaa, jotka äänestivät opposition mukana. Tässä nyt voidaan pohtia sitä, onko hallituksen mukana vastentahtoisesti äänestäminen poliittista rohkeutta vai pelkuruutta. Vaikea kysymys. Ryhmäkuri on yliarvostettu asia, vaikka se pitääkin hallitukset koossa ja päätöksenteon rasvattuna.

Lobbaus opintotuen puolesta olisi kenties pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin ja kohdistaa se (kuten Rahkonen neuvoo) asioista mitään tietämättömän eduskunnan vanhemman kaartin suuntaan. Näin toiveita esityksen läpimenoon Eeron ja Matin puristamissa "budjettikehyksissä" olisi ollut enemmän.

Hyvä asia tässä kai on se, että seuraava eduskunta ja sen pohjalta muodostettava hallitus ei yksinkertaisesti KEHTAA olla nostamatta opintotukea. Toivottavasti tämä asia nousee yhdeksi vaalikampanjateemaksi, ja kansa muistaa kuunnella poliitikkojen lupauksia "hyssälä-filtteri" päällä, eli jos joku lupaa 300 euron korotuksia, ei kannata uskoa.

Miksi muuten kulttuuriministeri päättää opintotukiasioista? Luulisi, että se on opetusministerin esityslistalla?

IT Crowdin l33t-tekstitykset ovat tuottaneet yhden arvoituksen. Mitä h*lvettiä tarkoittaa "Sir K!"? Teksti tulee jakson aikana kaksi kertaa, ja molemmissa kohtauksissa näkyvissä on tyhjä huone, jonne ihminen on juuri astumassa. Mihinkään puhuttuun repliikkiin teksti ei näytä liittyvän. Ohessa mysteerin ratkaisemista varmasti helpottava kuva. Klikkaamalla aukeaa isompi versio.

UPDATE: Muistihan se teki taas "pienet" tepposet, ja perhana vieköön tuo koira taitaa sittenkin olla avain mysteeriin. Alla nimittäin toinen kuva, jossa "Sir K!" -teksti esiintyy. Minä en ainakaan keksi muuta yhdistävää tekijää.

Taannoin vaahtosin toimimattomista mediacenter-koneista, ja varsinkin ankeista Windows MCE -pohjaisista räpellyksistä.

Penäsin kunnolla rakennettua ja toimivaksi asennettua Media PC -konetta, ja ainesta sellaiseksi saattaa olla Hannibal Deuce+:ssa.

Hannibal on Ubuntu/MythTV-pohjalle rakennettu analogisella tuplatunerilla varustettu hirmu. Hintakaan ei ainakaan jenkeissä ole ihan mahdoton, n. 900 dollaria (680 € nykykurssilla). Hintaan sisältyy 500 gigan kovalevy, DD/DTS-dekooderit, HD-tuki 1080i:hin asti ja riittävästi liittimiä ja tuki luultavasti maailman jokaiselle video- ja audioformaatille.

Lisäksi mukana tulee valmiiksi ohjelmoitu kaukosäädin, 9-1 kortinlukija, cd/dvd-rippaus ja poltto, bittorrent-client, wlan ja tilaa on myös lisäviritinkortille.

Suomen oloihin tietenkin viritinkortti pitää vaihtaa DVB-T/C-malliseksi ja testata paikallisissa tv-verkoissa (perustestit, cableready-tarraa tuskin PC-laite kaipaa eikä taida sitä saadakaan). Jos laite todettaisiin Suomessa toimivaksi, olisi hiljainen ja sekä hinta tulisi aavistuksen alaspäin, ostopäätös saattaisi olla aika lähellä. Tuokohan kukaan Suomeen / kokoaa Suomessa tällaista pakettia?